Sanat ja teot.

SKP:n vaalivaatimukset/lupaukset vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja miten olemme niiden puolesta toimineet kuluneella valtuustokaudella:

EI

1. konserttisalin aika ei ole nyt. 28.11.2011 budjettivaltuustossa esitimme, että 25 000 euron suunnitteluraha konserttisalille poistetaan budjetista. Esitys hävisi äänestyksessä.

2. kirkkopuistoon ei saa rakentaa parkkiluolaa. Skp oli aktiivisesti mukana Pakkia parkkihallille-liikkeessä ja mm. keräämässä nimiä parkkihallia vastustavaan adressiin. Skp äänesti 4.5.2009 kirkkopuiston kaavaa vastaan, koska kaava sisälsi parkkihallin. Hävisimme valtuustossa äänestyksen. Riitta Tynjä jätti eriävän
mielipiteen asiaan.

3. Haukanniemeen ei pidä rakentaa. Haukannimen rakentamisesityksiä ei ole ollut ainakaan julkisuudessa ja aktiivisesti esillä. Mutta jos sellaisia tulee, kantamme on entinen ja se liittyy mm. kantaamme rantarakentamisesta.

4. omarantaisia tontteja ei tule kaavoittaa kaupungin alueelle. Muutamia tällaisia kaavaesityksiä on valtuustossa kuluneella kaudella ollut ja skp on johdonmukaisesti niitä vastustanut. Mm. Mankolan alueella on  nyt julkisuuteen noussut, kuinka omarantaisten tonttien takia viheryhteys katkeaa ja alueelle valmistuvalta koululta viedään mahdollisuudet oppilaiden luontoretkeilyyn. Mankolan kaavasta äänestettiin 18.1.2010 valtuustossa ja skp äänesti sen puolesta, että omarantaiset tontit kaavasta olisi poistettu. Äänestys hävittiin.

5. työllisyysmäärärahoja ei saa vähentää. Skp on esittänyt mm. 1.12.2008 ja 30.11.2009 budjettivaltuustoissa työllisyysmäärärahojen nostamista. Samansuuntaisia esityksiä on tullut myös muilta ryhmiltä. Mutta eivät menneet läpi.

6. kolmannen sektorin tukemista ei pidä supistaa. Työllisyysmäärärahojen lisäykset kohdistuisivat osin myös kolmannelle sektorille. Esitimme 1.12.2008 budjettivaltuustossa investointeihin lisättäväksi Kansalaistoiminnan keskuksen. Olemme olleet kolmannen sektorin toimintaedellytysten heikentämistä vastaan, mm. Huhtasuon kylätoimiston osalta. On hienoa, että ryhmien yhteisin ponnistuksin on Jyväskylässä saatu Glorian toiminnalle tilat ja Kansalaistoiminnan keskus kuntalaisten käyttöön.

7. terveydenhuollon maksuja ei saa korottaa. Maksuista päätetään perusturvalautakunnassa, jossa meillä ei ole ollut edustajaa. Valtuustossa emme ole tehneet asiassa varsinaisia esityksiä, mutta olemme nostaneet esiin
sen kuinka maksut kohdistuvat rankimmin pienituloisiin ja niihin, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.

8. lähipalveluja ei saa heikentää. Skp on eri tavoin vastustanut mm. lähikirjastojen sekä alueellisten sosiaaliasemien ja terveysasemien lakkauttamista. Päätökset palveluverkoista on tähän saakka tehty lautakunnissa, joissa skp:llä ei ole edustusta. Alueelliset sosiaaliasemat on lakkautettu ja siitä seuraa asiakkaille lukuisia ongelmia, joita skp pyrkii lieventämään mm. aloitteella maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaille sekä aloitteella aktiivipassista.

9. julkisia palveluja ei tule yksityistää. Skp on johdonmukaisesti vastustanut koko valtuustokauden julkisten palveluiden yksityistämiskehitystä. Mm. 29.11.2010 budjettivaltuustossa esitettiin, että kaikki esitykset palveluseteleiden käyttöön otosta poistettaisiin. Näin tehtiinkin. Mutta seteleiden käyttöön otosta päätettiinkin
sitten ao. lautakunnassa, jossa skp:llä ei ole edustusta. Skp vastusti 28.11.2011 ainoana ryhmänä Altekin avaamista kilpailulle. Myös tässä on kyse yksityistämisen mahdollistamisesta ao.palvelussa.

10. kaupunkitilaa ei pidä alistaa kaupallisiin tarkoituksiin. Tämä asia ei ole saanut meillä riittävästi konkretiaa ja tekoja vaan on jäänyt yleisen vaatimuksen tasolle. Toisaalta esim. Lutakon aukion rakentamisen (väriasfaltit ym.) yhteys rallien tukemiseen on selkeä ja sitä Skp on vastustanut.

11. lautakuntien määrää ei pidä supistaa. Uuden sukupolven organisaatioon liittyvästä luottamusmiesorganisaatiosta päätettäessä 19.9.2011 skp esitti kahden eri lautakunnan mallia nykyiseen soteen. Tämä esitys ei mennyt läpi. Lisäksi olemme vastustaneet oikeiston esitystä vähentää lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenmääriä.

12. pormestarimalli ei lisää demokratiaa. Tämä asia ei ole Jyväskylässä noussut poliittisessa päätöksenteossa keskusteluun tällä valtuustokaudella.

KYLLÄ

1. kansalaisjärjestöjen tila-asiat on saatava kuntoon. Skp on ollut mukana kuuden puolueen yhteisessä aloitteessa koskien kokoontumistilojen saatavuutta ja maksuttomuutta. Vuoden 2012 budjetissa on pienehkö
summa (10 000e) vuokratukeen kansalaisjärjestöille. Skp esitti 1.12.2008 budjettivaltuustossa investointeihin kansalaistoiminnan keskusta.

2. bussitaksoja on alennettava. Skp on esittänyt mm. 28.11.2011 budjettivaltuustossa 190 000 euroa lisää rahaa joukkoliikenteen tukeen vuodelle 2012, jotta taksoja ei tarvitsisi nostaa. Esitys ei mennyt läpi.

3. aluelautakuntia on saatava muuallekin kuin Korpilahdelle. Tästä emme ole tehneet esitystä kuluneella kaudella. Aluelautakunnalla ei ole kuin lausunnonanto-oikeus, ei budjettivaltaa ja siksi sen merkitys on ollut
vähäinen.

4. vakituisen varahenkilöstön määrää on lisättävä. Skp on esittänyt ylipäätään lisää henkilöstöä sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtäviin budjettivaltuustoissa eri vuosina. Varsinaisesti varahenkilöstöä emme ole
esittäneet, mutta joissain palveluissa kaupunki on lisännyt varahenkilöstön käyttöä.

5. kaupungin on rakennettava oma nuorisokoti. Skp on vuosien myötä monin eri tavoin (kuntalaisaloitteet, valtuustoaloitteet, budjettiesitykset) vienyt kaupungin oman nuorisokodin saamista eteenpäin. Mm. 1.12.2008 esitimme Hovilan nuorisokotia investointeihin. Lokakuussa 2012 Hovilan nuorisokoti otetaan käyttöön!

6. omaishoitajien tukemiseen on paneuduttava. Olemme tukeneet muiden aloitteita (sdp/Tuulikki Väliniemi) omaishoitajien olojen parantamiseksi.

7. vanhustenhuoltoon on saatava hoivatakuu. Skp on esittänyt lisäresurssin käyttämistä kaupungin omiin vanhuspalveluihin palveluseteleiden sijasta, mm. 2911.2008 budjettivaltuustossa. Riittävillä resursseilla voidaan turvata vanhuksille inhimilliset palvelut.

8. laboratoriopalvelut on vietävä takaisin asuinalueille. Skp teki jo edellisen valtuustokauden lopussa esityksen, että laboratoriopalvelut Säynätsalon terveysasemalla säilytetään. Tällaisista asioista päätetään
perusturvalautakunnassa, jossa meillä ei ole edustajaa.

9. hammashoitoon on saatava lisäresursseja. Skp on nostanut esiin, että hammashoidossa hoitotakuu on saatava kuntoon ja esittänyt, että lisäraha käytetään omaan toimintaan, ei palveluseteleihin, joka tulee kaikille
kalliimmaksi.

10. työttömille on järjestettävä työterveyshuolto. Varsinaisesti tätä vaatimusta emme ole vieneet eteenpäin valtuustossa. Mutta olemme nostaneet esiin epäkohdan muulla tavoin. Jyväskylässä työttömillä on oikeus terveystarkastukseen perusterveydenhuollossa.

11. oppilashuoltoon tarvitaan heti lisää resursseja. Skp esitti 1.12.2008 budjettivaltuustossa lisää mm. kouluterveydenhoitajia ja koulupsykologeja. Esitykset eivät menneet läpi.

12. koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä. Olemme vastustaneet opetustoimen leikkauksia, jotka ovat merkinneet opetusryhmien kokojen kasvamista. Olemme myös vastustaneet koulunkäynnin ohjaajien vähentämistä, koska se vähentää oppilaiden tarvitseman tuen määrää.

13. Palokkaan ja Vaajakoskelle tulee rakentaa myös uudet lukiot. Olimme sitä mieltä, että alueelliset pienlukiot ovat monessa suhteessa suurlukioita parempia ratkaisuja. Kaikkien ei olisi tarpeen kulkea aamuisin
kaupungin keskustaan. Asiat eivät ole kuitenkaan tulleet päätettäväksi valtuustoon asti. Sen sijaan Palokan ja Vaajakosken uusien yläasteiden investointi- ja hankesuunnitelmat on käsitelty ja hyväksytty valtuustossa ja
uudet, terveet koulutilat ovat nyt käytössä.

SKP:llä on kuluneella kaudella ollut yksi valtuutettu sekä yksi paikka tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Näillä resursseilla olemme toimineet edellä kuvatunlaisesti.

Ajatuksia liikkumisesta

Olin reilu viikko sitten edustamassa mahtavaa ehdokasryhmäämme JAPA ry:n ja kumppaneiden Auton vapaapäivän tapahtumassa kävelykadulla. Kiitokset järjestäjille tästä mahdollisuudesta ja hienosta tapahtumasta. Sade vähensi yleisömäärää, eikä ääneen (ymmärrettävästi) päässyt kuin vartiksi, joten ajattelin kirjata näitä pohdintojani tänne blogiin kaikkien luettavaksi.

Liikkuminen paikasta toiseen on meidän kaikkien oikeus, ja kunnan tulee tarjota tähän tasapuoliset mahdollisuudet. Yksityisautoilu puolestaan kuluttaa luonnonvaroja, rasittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä päästöillään ja vähentää kaupunkialueen viihtyvyyttä. Näistä varsin itsestäänselvistä syistä kannatan julkista ja kevyttä liikennettä.

Julkinen liikenne tulee järjestää siten, että sen käyttäminen on myös vähävaraisemmille kuntalaisille mahdollista. Nykyisellään tämä ei toteudu. Tämän vuoden budjettiin SKP esitti Jyväskylän kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2011 rallituen (260 000 euroa) kohdentamista  joukkoliikenteen kehittämiseen ja lipputukeen.  Samaisessa valtuuston kokouksessa ehdotimme lentoliikenteen tukemisen poistamista budjetista. Valitettavasti ehdotukset eivät menneet läpi, mutta taistelu jatkukoon. Toivottavasti seuraavaan valtuustoon saadaan hieman enemmän ympäristötietoisia ja fiksuja valtuutettuja...

Jyväskylän joukkoliikenteeseen kohdistuva 200 000 euron säästötavoite on hylättävä. Myös kaavailtu opiskelija-alennuksen poistaminen tulee perua. Jo nykyisellään varsin harva kaupunkimme opiskelijoista siirtää kirjansa Jyväskylään. Tästä syystä kaupunki menettää valtionosuuksina ja verotuloina huomattavia summia vuodessa.  Opiskelija-alennuksen poistaminen vain pahentaisi tilannetta.

Lippujen hinnan jälkeen toiseksi tärkeimpänä näen reittien tarkoituksenmukaisuuden. Jyväskylässä pitäisi toteuttaa tutkimus kuntalaisten tarpeista ja optimoida reitit ja aikataulut tämän mukaisesti. Linjasto tarvitsee selkeitä vaihtopisteitä muuallekin kuin foorumin taakse.  Myös pysäkkien viihtyvyyteen, tuulensuojaan ja aikatauluinfon kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Pienetkin asiat voivat ratkaista bussin ja oman auton välillä.

Mielestäni julkisen liikenteen järjestäminen kansalaisten ehdoilla onnistuu parhaiten ottamalla toiminta kaupungin alaisuuteen. Kun palvelu tuotetaan kunnallisesti, se ei ole sidottu yritystalouden vaatimuksiin. Kunta voi tehdä päätöksiä, joiden hyödyt nähdään vasta pitkällä tähtäimellä. Jos välttämättä halutaan ostaa palvelu yksityiseltä sektorilta, on se kilpailutettava sellaisella tavalla, että pienemmilläkin yrittäjillä on mahdollisuus olla mukana. Nykyisestä Koiviston auton monopolista on joka tapauksessa päästävä.

Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että loputkin kauppakadusta tulisi rajata kevyen liikenteen käyttöön. Tämän ehdotuksen taisi nostaa esiin JYY (korjatkaa, jos olen väärässä!) muutamat vaalit sitten, mutta se ei valitettavasti ole edennyt mihinkään. Autoton keskusta lisäisi alueen viihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta.  Liikenteen vähentyessä myös ihmisten terveydelle ja rakennusten kunnolle haitalliset hiukkaspäästöt vähenisivät keskusta-alueella. Toivottava seuraus olisi myös hiilidioksidipäästöjen väheneminen kokonaisuudessaan, mutta tähän tarvitaan toki myös muita toimenpiteitä, kuten julkisen liikenteen edistäminen ja pyöräilyreittien parantaminen muualla kaupungissa. Kauppakadun rajaisin koko matkalta, eli Vaasankadusta alaspäin. Tämän ”kevyenliikenteenkadun” toteutus pitäisi tehdä esimerkiksi niin, että keskelle jätetään selkeät pyöräkaistat molempiin suuntiin ja reunoille jää täten tilaa kävelijöille, pyöräparkeille ja mahdollisille terasseille. Pyöräkaistat lisäävät huomattavasti liikenneturvallisuutta ja sallivat sujuvan pyöräliikenteen. 

Myös muualla kaupungissa voitaisiin pyöräkaistoja ja –taskuja hyödyntämällä luoda sujuvampia kevyenliikenteenväyliä. Mielestäni Helsingissä vastikään toteutettu Baana-hanke on hyvä esimerkki kevyenliikenteen kehittämisestä. Se ei toki ole suoraan sovellettavissa Jyväskylään, mutta samanlaista henkeä kaivataan myös täällä. Yksi helpohko ja tärkeä muutos nykyiseen on kevyenliikenteenväylien talvikunnossapidon parantaminen. Nykyisellään kadut aurataan siten, että lumi kertyy kevyenliikenteenväylille kaventaen niitä huomattavasti, ja auraus on priorisoitu niin, että talviaamuina töihin tai kouluun lähtiessä kevyenliikenteenväylät ovat vielä täysin auraamatta. Varsin pienillä toimenpiteillä pääsisimme tilanteeseen, jossa  polkupyörän käyttäminen työ- tai koulumatkaliikuntaan olisi ympärivuotisesti mahdollista ja turvallista.

Tässä siis muutama ajatus, jotka voisivat tehdä Jyväskylästa paremman paikan elää. Ne eivät ehkä ole uusia tai radikaaleja, mutta jostain kumman syystä niitä ei ole Jyväskylässä toteutettu. Katsokaa siis tarkkaan, ketä äänestätte tälläkertaa!