Miksi meillä on nälkää?

Maailmassa parasta aikaa miljardi ihmistä näkee nälkää. Toisin kuin väitetään, tämä ei johdu siitä, etteikö ruokaa riittäisi. Päin vastoin - ruokaa tuotetaan 4 600 kcal päivässä jokaista maapallon asukasta kohti. Vertailun vuoksi, tällainen raskaana oleva järeän kokoinen nainen kuin minä tarvitsee ruokaa noin 2 500 kcal päivässä - noin puolet tuotetusta.

Surullista on, ettei tuosta tuotetusta ruoan määrästä suinkaan kaikki päädy ruokapöytiin. Luulisi, ettei nälkäisen maailman olisi viisasta tuhlata resurssejaan. Kuitenkin sadonkorjuun jälkeinen hävikki on tuosta päiväannoksesta 600 kcal, jakelun ja jalostuksen 800 kcal. Mutta suurin tuhlari on lihaeläinten rehu - se haukkaa nälkäisen lautaselta joka päivä 1700 kcal, mutta tuottaa lihaa vain 500 kcal. Nopealla matematiikalla lihaeläinten pitäminen pitää maailman nälässä ja oma verenhimoisuutemme ruokkii globaalia nälkää. Lihantuotannon rehuksi menevän osuuden ruoantuotannosta ennustetaan kuitenkin vain valitettavasti kasvavan entisestään, kun kehittyvien maiden, kuten Kiinan, ruokavalio muuttuu enemmän lihaa sisältäväksi.

Meillä länsimaissa on vielä ihan oma ongelmamme, jota ei muualla niinkään tunneta. Me heitämme syömäkelpoista ruokaa kaatopaikalle. On järisyttävää, kuinka suuri määrä ruokaa tässäkin maassa on varaa laittaa kaatopaikalle, vaikka jopa omassa maassamme nälkäisiä kyllä riittäisi. Kauppojen roskiin menevään ruokaan olisi vielä helppo puuttua, mutta roskiin pääosa ruoasta päätyy kodeista. Siinä, missä opiskelija kaapii homeet leivän pinnasta ja toivoo parasta, tuntuu elintasomme monen kohdalla siirtyvän suoraan tuhlaukseen - ei edes suun kautta, vaan kaupasta kaappiin ja sieltä roskiksen läpi kaatopaikoille.

On olemassa lukuisia tapoja korjata maailman nälkää. Tärkein olisi tietysti jakaa ruoka tasaisemmin. Jokainen voi kuitenkin myös omalta kohdaltaan vaikuttaa ostamalla vain sen, minkä syö ja välttämällä lihaa. Tärkein kaikista toimenpiteistä on kuitenkin luopua sellaisesta talousjärjestelmästä, missä ruokaa on parempi heittää pois, kuin antaa nälkäisille. Tämän epäkohdan oivaltaminen ei vaadi rakettitiedettä, vaan inhimillistä ajattelua.

Monin paikoin juuri uusliberalismi ja tehomaatalous ovat ratkaisun sijaan tuoneet tullessaan nälän. "Hyödyt ovat kasautuneet harvoille, ihmiskunnan säilymiselle tärkeä luonnonvaraperusta on vaurioitunut pahasti, maatalouden kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet valtaviksi ja tehomaatalouden jatkuminen vaarantaa veden, energian ja ruoan saannin ja ilmaston vakauden" raportoi Worldwatch Institute Maailmantila 2011 -kirjassa. Pysyviä muutoksia kohti oikeudenmukaista ja kestävää maailmaa saadaan vain luomalla oikeudenmukainen ja kestävä talousjärjestelmä. Kapitalismi on tuonut meille vain nälkää, tuhoa ja rikkauden kertymistä ihmiskunnan harvojen etuoikeutettujen käsiin.